Oivoivoi vooooi sentään. Viimeinen kirjoitelmani antoi musta sen verta koviksen kuvan että pikkulapsetkin karsastavat pihalla, joten on aika tuoda pehmeä puoli esiin. Tapasin eilen maailman sulosimman pienen karvapallon nimeltä Muju. Olen henkeen ja vereen koiraihminen ja kissoille kaikenlisäksi allerginen, mutta senkin kärsimyksen ohella pelkästään ton palloilu oli ihan helvetin kivaa!
Eli loppukirjoitelmani pitävät seuraavat 8 kuvaa, eli noin 8000 sanaa.
TOI ON NIIN IHANA! Mun vasen silmämunani muuttui lähes punaiseksi kaverin seurassa. nyyh!
Tossa toissapäivänä muljautin vaihtelun vuoksi selkäni paskaks jälleen töissä ja nyt on ollu semmone unimaailma ja hereillämaailma sekasin, vähänniinku inception. Eli jätän kysymyksiä jälkeeni!
Eilen näin VIISI tähdenlentoa, enemmän ku oon nähny koko elämäni aikana. Tänään aamulla heräsin tosi aikasin. Alla seuraa kuva viimeisen kahden päivän vankilastani.
Ah, mieletön luukku! Aurinko on taas ruvennut aukomaan päätänsä joten pysyttelen mieluiten sisätiloissa.
Pari päivää oon tässä viettänyt tosiaan Karpon Parhaita paloja katsellen, mielettömän väkevää AJANKUVAA erinäisistä projekteista. Kandee oikeesti kattella. Tahtoisin jonkun making offin tuosta sarjasta nähdä että mistä ylipäätänsä tuo väki löytyy.
Hypätkäämme aiheeseen 13.8. Tänä herran päivänä, luultavasti muutaman tunnin kuluttua rovaniemellä ihmiset alkavat olemaan pienessä simassa ja valmistautuvat uuden kinos elokuvan ensi-iltaan. Itse olen kotona ja katson karpon parhaita paloja. Aamiaista (ravinteikas ja tuore magnesiumtabletti, 2 panadol zappia ja lasi mehua) loihtiessani mietin että miten minä voisin kunnioittaa tätä suurta tapahtumaa? Onhan tämä päivä myös virallinen ilvespoikapäivä.
Hmm, sanoivat aivorakkulani. Miten oi miten? Uuden elokuvan teema on musta, ilvespoikanumero on 138, legacy tattoossa on walk in friday, ja kun on ollut lähes selvänä koko kesän on taskunpohjalle kertynyt myös muutama penni tuohta.
Tatuoinnit on helvetin siistejä, meriaiheiset vielä siistimpiä ja kellokin oli vasta todella vähän. Rullat alle ja tsadiin. Saavuin ovelle joskus kymmenen paikkeilla ja edessäni oli jonossa vasta kaksi henkilöä, noin 10 minuuttia myöhemmin takanani oli noin 10 henkilöä. Ovet auki ja lyhyt selostus mitä tulin hakemaan ja mihin. Ankkuri, käteen. SEURAAVA. Rupes jännittämään aivan saatanasti. Vanha uimataidoton tatuointineitsyt, äärimmäisten kovisten paikassa hakemassa meriaiheista tatuointia. Tupakkalakkohan ratkesi jo aikaa sitten. Tupakkia putkessa kunnes kuulutetaan koululääkärin tyyliin että "ankkuri?"
Pelokkain askelin astelen takahuoneeseen missä itse taika tapahtuu. Hädissäni viimehetkellä muistan että voisko ankkurin yläpuolelle lisätä tekstin 138. Ja tietty piti varmistaa että kokomusta (kinos 748 Black Moment älyhoi. Ja hinta). Onnistuu, ja istahdan alas hammaslääkärimäiseen tuoliin. Paikan tuoksu on äärettömän steriili ja ilmapiiri jännittynyt. Salaa vapisen aivan saatanasti. Luonnos lykitään käteen ja ei muuta ku hommiin. Ennen ensipistosta olin aivan varma että taju lähtee, ja aluks sattu ihan vitusti. Mutta tää nähtävästi vaan johtu siitä että jännitin aivan järkyttäviä määriä.
Hetken surinaa tunnusteltuani alkaa olemaan jo lähes transsinomainen olo, kipu selästä katos ja piikittämisen tunne oli aika kevyt tuohon quasimodo-särkyyni verrattuna. Yhtäkkiä homma onki sillä selvä ja on maksun paikka. En tiiä saako tatuointihintoja ees sanoa julki ku aika salamyhkästä touhua kumminki, 130e makso koko huvi. Astelin nostamaan rahaa mieletön virne naamallani. Tässä vaiheessa tosin alkoi vuotamaan verta jonkunverran ja hetken panikoiduin, saatoin myös joissainmäärin olla eroava näky iso-roban fiksiyhteisössä verinen elmukelmu kädessäni.
Takas paikalle ja maksu tiskille ja sitte kohti kotia. Aivan vitun siistiä, karsta suosittelee!
Ja onnistuin tavoitteessani kaiken muun ohella, sain itselleni tatuoinnin ennen parasta kaveriani Ossia, ja hän oli silminnähden närkästynyt. Hihihihihihihi!
Rakas päiväkirja. Olen ollut äärimmäisen laiska aikalailla kaiken suhteen, ja lähinnä keskittynyt olemaan ja älömöimään. Tänä aikana olen mm:
Syönyt, ennenkaikkea terveellisesti sekä hyvin. Olen myös nautiskellut limukkaa ja tietenkin pysynyt ajantasalla narutomangan kanssa. Aiheeseen liittyen linkkivinkki: pallonlaajennusblogi. Asiallista ja tieteellistä tutkimusta ruokatottumuksista jaloimman äärellä.
Chillaillut tietenkin frendien kanssa.
Yrittänyt jälleen lämmittää mun keskosena kuollutta skeittivalokuvaajan uraani. Tuosta muutama minuutti eteenpäin oliki kehissä jo semmoset turvat että taidan jättää suosiolla jo ens kesälle nuo hommat.
Nauttinut siitä että taivas lyö ihan helvetisti tulta, ja yöt on viileitä! Nam. Su-Ma yön löi jumala leppävaarassa aivan keskiaikaiseksi. Periaatteessa ihan siistiä mutta sula voi ei vaan oo niin rentoa leivän päällä jotenki.
(Sivuhuomautus: taistellut just muutama sekunti sitten tän bloggerin kirjoitusohjelman kanssa) Käynyt öisillä retkillä, autolla ja ilman.
Siinä oli kuvaosuus ja nytten viimeaikoina itseäni enemmän kiinnostaneeseen osa-alueeseen eli liikkuvan kuvan pariin! On taas tullut katseltua valistavia, koskettavia ja äärettömän sekavia juttuja netistä ja muualta. Ykköseksi viimeajoilta menee kuitenkin:
The Man Who Souled The World (2007)
"THE MAN WHO SOULED THE WORLD tells the story of Steve Rocco, the irreverent genius who transformed the skateboard industry from corporate to skater owned with a do-it-yourself punk attitude.
Steve's antics and entrepreneurial impact on the skateboard business are huge and have ultimately had a significant influence on broader mainstream culture as Steve is the man who gave Spike Jonze his first directing gig, discovered Jason Lee and created Big Brother Magazine which became the genesis of Jackass."
Äärettömän mielenkiintonen dokkari miehestä kuka käytännössä on luonu tilanteen missä nyt skeittimaailmassa ollaan. Dokkari on myös erinomaisesti koottu, mitä nyt välillä nuo weemanin välijuonnot saa vähän hampaita kiristämään. Tämän katsomisen myötä on myös jokaisen pakko myöntää että Rodney Mullen on todennäkösesti symppiksin kundi mitä maailma on ikinä nähnyt. Ja ehkä vähän tyhmä. Tai ei tyhmä mutta no, "erilainen". Karsta suosittelee!
Koko leffa löytyy helpoiten youtubesta: Part 1 (oletan että kaikki 7 lukijaa osaa klikkailla sieltä oikeelta ne loputki osat katsottavaksi.)
Yle Areena taas toisaalla tarjoilee niin läjäpäin herkkua että laitan tähän vaan yhden suosikin tältähetkeltä:
18 Kiloa Rakkautta
"Sydäntä lämmittävä tarina amerikkalaisyntyisestä israelilaisesta Amista, jolla todettiin yksivuotiaana lihassurkastumatauti. Lääkärin ennustuksen mukaan Ami kuolisi alle kuusivuotiaana. Niin ei käynyt."
Huhhuh! Klassisen maanantain ratoksi etin vähän vammaisviihdettä, ja huikein ennakko-odotuksin lähdin tsiigaamaan tätä. Siinä alko saatana raavas mies itkemään noin puolentunnin paikkeilla. Ja miettimään käytöstään! No kaikelle saa nauraa. Mut toi vaan todistaa sen että rakkaus on maailman puskeva voima. Se on se millä on merkitystä.
The Four Lions
"Neljä muslimimiestä päättää aloittaa oman pyhän sotansa ja yhdessä he alkavat suunnitella itsemurhaiskua, joka toisi heille kunniaa ja takaisi pääsyn paratiisiin.
Omar, joka on kyllästynyt länsimaisuuteen, Waj, joka haluaa että joku vain kertoo hänelle mitä tehdä, Barry, länsimainen käännynnäinen, joka haluaa vain toteuttaa omaa nihilismiään sekä Fasil, joka taitaa kyllä pommien teon, mutta ei ole enää niin varma omasta itsemurhastaan, pitävät itseään uskonsotureina. Mukaan päätyy myös Hassan, jonka Barry värvää omin päin. Pyhä sota osoittautuu kuitenkin hankalaksi, kun kyse on miehistä, joilla kaikilla on eri päämäärä ja eri näkemykset kuinka ne saavuttaa.
Four Lions on sarkasmia tihkuva musta komedia fanatismista, jonka mukana tulee vähän kykyä toteuttaa ja vielä vähemmän kykyä toimia.
Suosittelen elokuvaa varsinkin niille joiden mielestä vuoden kohokohtia on romanttiset komediat joita tähdittää sen hetken kuumimmat tähdet, ja useimmiten mainosmateriaali on pääväreiltään puna/valkoista. Koette ehkä kerrankin oikeasti hyvän elokuvaelämyksen sen sonnan sijasta. Pohjimmiltaan myös tosi koskettava leffa!
Olen myös kuunnellut melko loputtomalla luupilla Ruudolffin uutta levyä eli Asfalttisoturin viimeinen hidas. Helkkarin kova. Ruudolf muuten spotattu ilmeisesti useamminkin vaihtuvan kumppanin kanssa Carollssin kulmalta keräämässä kolehtia. Laulamalla toki.
Ja sitten todelliseen kruunun jalokiveen! Eli mitä vittua tuo mun otsikko nyt taas meinaa. No sitä että ilmeisesti suomen mittakaavalla oon tosi ajoissa, tai järkyttävän myöhässä videolöydökseni kanssa!
Nyt rakas päiväkirjaseni, aion mennä suihkuun ja sitten nukkumaan. Olen hankkinut uudet lakanat jotka suorastaan anelevat minua nukkumaan. Nakuna tietty. Nähdään taas pian lol! xoxo gossipqueen.
Ainii! tästä alkaa myös mun tupakaton elämä. Ensimmäinen vuorokausi lähtee nyt käyntiin.